Monissa kulttuuriperintöorganisaatioissa pohditaan parhaillaan, miten kulttuuriperintöaineisto turvataan poikkeuksellisissa olosuhteissa. SLS digitoi vuoteen 2026 mennessä muun toiminnan ohessa noin 600 000 sivua kansallisesti merkittävää arkistoaineistoa.
Arkistoaineiston turvaaminen yleisön ja tutkijoiden käyttöön on SLS:n ydintehtävä. Viime aikoina teema on noussut poikkeuksellisen ajankohtaiseksi epävakaan maailmantilanteen takia.
– Muistiorganisaatioilla tulee olla suunnitelma, miten kulttuuriperintö säilyy kaikissa tilanteissa. Digitoinnin avulla aineiston sisältö on tallessa ja laajemmin saavutettavissa, sanoo arkistonjohtaja Kristina Linnovaara.
Hankkeessa on digitoitu tai tullaan digitoimaan muun muassa seuraavia aineistoja:
- SLS:n vanhimmat perinnekokoelmat, jotka kuvaavat 1800- luvun ja 1900-luvun alun kansanelämää Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Aineisto on osa Unescon kansallista Maailman muisti -rekisteriä. Vastaavaa aineistokokonaisuutta ei ole tallennettuna missään muussa arkistossa.
- Suomenruotsalaisten varhaisten modernistikirjailijoiden arkistot, joihin kuuluu muun muassa Elmer Diktoniuksen aineistoja.
- J.L. Runebergin ja hänen perheensä arkistoaineistot, esimerkiksi kansallisrunoilijan sekä hänen vaimonsa Fredrika Runebergin käsikirjoitukset.
- Kuvataiteilija Ellen Thesleffin ja hänen perheensä arkisto, johon kuuluu kattava kirjeenvaihto perheenjäsenten kesken.
- Taiteilija Albert Edelfeltiä ja hänen perhettään koskevaa aineistoa. Kokoelmaan kuuluu useita Albert Edelfeltin sisarilleen sekä pojalleen Erikille lähettämiä kirjeitä. Kirjeissä kuvaillaan muun muassa pariisilaista elämää ja suomalaista politiikkaa.
- Kirjailija Sally Salmisen arkistoaineistoa, esimerkiksi Katrina-romaanin käsikirjoitus.
- Kirjailija, taidehistorioitsija Göran Schildtin arkisto, johon kuuluu runsaasti matkakuvia ja filmejä sekä lokikirjoja purjehduksilta Daphne-veneellä.
Osa digitoidusta aineistosta on kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä kansallisessa hakupalvelussa Finnassa. Kaikkia aineistoja ei kuitenkaan voida avata Finnaan tekijänoikeus- tai tietosuojalain takia.
Jatkossa asiakkaat ohjataan ensisijaisesti digitaalisen aineiston pariin.
– Näin pystymme turvaamaan kansallisesti merkittävän alkuperäisaineiston säilymisen, kun sitä ei tarvitse käsitellä yhtä usein kuin nykyään, Linnovaara kertoo.
SLS on digitoinut arkistoaineistoa systemaattisesti jo 2000-luvun alusta alkaen. Digitointi vie paljon aikaa ja vaatii runsaasti työvoimaa. Jokainen dokumentti skannataan käsityönä ja aineistoon lisätään kuvailutiedot.
