Svenska litteratursällskapet i Finland > Verkkojulkaisut ja tietokannat
Svenska litteratursällskapet i Finland > Verkkojulkaisut ja tietokannat
Palkittu tekstikriittinen kokoelma ”Zacharias Topelius Skrifter” esittelee Topeliuksen monipuolista ja pitkää elämäntyötä. Julkaisun 23 osaa sisältävät runoutta, epiikkaa, lastenkirjallisuutta ja draamaa, historiaa ja maantiedettä, julkisia ja uskonnollisia kirjoituksia, kirjeitä sekä päiväkirjoja.
Verkkojulkaisuun kuuluu 1 310 kirjettä, jotka Albert Edelfelt kirjoitti äidilleen Alexandra Edelfeltille vuosina 1867–1901. Kirjeet on litteroitu tekoälyn avulla Transkribus-ohjelmalla. Tekstejä voi hakea sekä yksityiskohtaisella tekstihaulla että aiheen, henkilöiden tai paikkojen perusteella. Myös taideteoksiin on liitetty laaja haku. Kuvat luonnoksista ja teoksista on julkaistu yhteistyössä Kansallisgallerian kanssa.
Suomalainen sosiaaliantropologi Hilma Granqvist teki elämäntyönsä ja tärkeimmät tutkimuksensa palestiinalaisessa Artasin kylässä vuosina 1925–1931. Hilma Granqvistin arkistoon kuuluu valokuvia, kirjeenvaihtoa kollegoiden ja ystävien kanssa, kenttämuistiinpanoja, matkapäiväkirjoja, viisi julkaistua kirjaa ja kaksi julkaisematonta kirjakäsikirjoitusta.
Kuva: Palestine Exploration Fund, Lontoo, Iso-Britannia
Den okände von Wright tarjoaa uusia näkökulmia Georg Henrik von Wrightiin, joka on yksi 1900-luvun valovoimaisimmista filosofeista. Mukana on tekstejä seitsemältä vuosikymmeneltä: muun muassa von Wrightin uudelleen löydetty aikalaiskritiikki, kirjeenvaihtoa Eino Kailan kanssa sekä esseitä Ludwig Wittgensteinista.
Kuva: Knut Erik Tranøy
Kerstin Söderholm oli arvostettu runoilija ja kirjallisuuskriitikko. Hän kuului suomenruotsalaiseen modernistisukupolveen ja tuli tunnetuksi monia puolia itsestään paljastavista päiväkirjoistaan, jotka julkaistiin postuumisti vuosina 1947–1948. Söderholmin päiväkirjat, kirjeet ja kaunokirjalliset käsikirjoitukset ovat luettavissa osoitteessa soderholm.sls.fi.
1900-luvun modernisti Henry Parland on jäänyt historiaan uraauurtavana runoilijana, älykkäänä kriitikkona ja semioottisena edelläkävijänä. Parland.sls.fi-sivustolla Parlandin teokset on jaettu neljään osaan: Runot, Proosa, Kritiikki, Kirjeenvaihto ja hänen ainoa romaaninsa Sönder.
Finlands svenska folkdiktning on kansanperinteen aarreaitta. Kokoelma on kerätty 1800- ja 1900 -lukujen vaihteessa. Kokoelmaan kuuluu yli 12 000 sivua satuja, taruja, sananlaskuja, arvoituksia, kansanmusiikkia, kansanperinnettä ja leikkejä. Kokoelmaan kuuluu myös yli 3 000 melodiaa kuunneltavaksi ja ladattavaksi sekä paljon tietoa pelimanneista, nuotintajista ja ruotsinkielisestä pelimanniperinteestä.
Tallimestari, tuberkuloosihuoltotoimisto, apostolinen vikaari… Förvaltningshistorisk ordbok helpottaa tutkijoiden, kääntäjien ja sukutukijoiden työtä. Hallintohistoriaan liittyvät sanat, termit ja ilmaisut on järjestetty teemojen ja aikakausien mukaan. Ajanjakso ulottuu keskiajalta 1950-luvulle asti.
Biografiskt lexikon för Finland (BLF) on hakuteos Suomeen liittyvistä henkilöistä aina ristiretkiajoista 2010-luvulle asti. Se sisältää yli 1 600 artikkelia, joissa käsitellään henkilöitä kuninkaista ja presidenteistä kirjailijoihin, käsityöläisiin ja ohjelmoijiin.
Haluatko kokeilla reseptiä, johon käytetään sitruunaa, härkäpapuja tai ehkä viherminttua? Historiska recept kerää ja säilyttää entisajan ruokakulttuuria. Sivustolla voit etsiä reseptejä hakusanoilla yli tuhannen 1700- ja 1800-luvuilla käytetyn reseptin joukosta. Tähän mennessä sivustolla on julkaistu käsikirjoituksia Louhisaaren linnasta, Nauvosta, Turusta, Porvoon Stensbölestä, Akaasta ja Herttoniemen kartanosta. Aineistoa täydennetään jatkuvasti.
Kuva: Katja Hagelstam
1918 – Minä olin siellä on arkistoaineistoon perustuva kaksikielinen oppimateriaali, joka valaisee sisällissodan vaikutuksia yksittäiseen ihmiseen ja koko yhteiskuntaan. Arkistoaineiston lisäksi materiaali sisältää ohjeita ja tietoa lähdekritiikistä.
Oppimateriaali on SLS:n ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteistyötä.
1918-sivusto koostuu kahdesta toisiaan tukevasta kokonaisuudesta:
Zacharias Topeliuksen kirjoittama kansakoulun lukukirja Boken om Vårt Land (1875) ja sen suomennos Maamme kirja (1876) ovat muokanneet sukupolvien ajan kuvaa Suomen historiasta, kansasta ja kulttuurista. Maamme kirja -teoksen digitaalinen painos on julkaistu yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kanssa.
Talko on puhekielen korpus, joka sisältää äänitteitä ja niiden litterointeja. Litterointeihin on lisätty sanaluokkatunnisteet ja joitakin morfologisia tietoja, mikä helpottaa aineiston hakua.
Talko sisältää pääasiassa Spara det finlandssvenska talet-hankkeessa vuosina vuosina 2005–2008 tehtyjä äänitteitä, mutta mukana on myös jonkin verran vanhempia arkistotallenteita. Käyttäjät, joilla on yliopiston sähköpostiosoite, voivat kirjautua sisään suoraan CLARIN-kirjautumisen kautta. Muut käyttäjät voivat anoa omaa CLARIN-käyttäjätiliä.
Kuuntele ääninäytteitä monen ikäisten puhujien haastatteluista eri puolilta ruotsinkielistä Suomea. Kokonaisuuteen kuuluu Spara det finlandssvenska talet -hankkeessa vuosina 2005–2008 tehtyjä äänitteitä sekä esimerkkejä SLS:n arkiston vanhemmista murrekokoelmista. Aineisto on kuunneltavissa Finnassa.
Sivustolle on koottu 19 000 suomenruotsalaista sananlaskua ja murteellista sanontaa. Voit tehdä hakuja aiheen, paikkakunnan tai kategorian mukaan. Aineisto on jaettu yli 40 temaattiseen luokkaan. Niitä ovat esimerkiksi: ”Puhu ja vaikene”, ”Eläimet sananlaskuissa” sekä ”Paheet, hyveet, rehellisyys ja valhe”.
Kuvitus: Bosse Österberg
Sivustolla voi tutustua Kokkolan, Loviisan, Vaasan, Turun, Maarianhaminan, Tammisaaren, Helsingin ja Porvoon kaupunkien epävirallisiin ruotsinkielisiin paikannimiin. Sivustolla voi myös itse jakaa tietoja paikallisesta nimistöstä.
Sivustoa voi käyttää esimerkiksi luokassa keskustelun ja opetuksen lähtökohtana. Sivustolla on myös yläkoulu- ja lukioikäisille sopivia valmiita tehtäviä.
Verkkojulkaisuun kuuluu lähes 3000 paikannimeä. Se kattaa kaikki Suomen ruotsinkielisten ja kaksikielisten kylien, kuntien ja kaupunkien nimet, historialliset pitäjännimet ja maakuntien nimet. Lisäksi mukana on valikoima ruotsinkielisiä nimiä suomenkielisillä alueilla. Verkkojulkaisu kertoo myös paikkakunnan nimen etymologian, kuvaukset sanaan sisältyvistä nimielementeistä ja vanhemmista nimimuodoista. Tietokantaan kuuluu myös karttatoiminto, joka näyttää paikkakunnan sijainnin.
Sägenkartan on verkkoalusta, joka sisältää tuhansia taruja ruotsinkielisen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Viron kansanperinteen olennoista ja uskomuksista. Alustaan kuuluu hakutoiminto. Tarinat on linkitetty paikkakunnille, joista ne on kerätty. SLS on tuottanut Sägenkartan yhteistyössä Institutet för språk och folkminnetin ja Norjan kansanmuistokokoelman (Oslon yliopisto) kanssa.
Daniel-tietokanta sisältää pääosin suomalaisten kirjailijoiden ruotsiksi kirjoittamaa näytelmäkirjallisuutta. Tietokantaan kuuluu monenlaisia näyttämötekstejä ja sovituksia näyttämölle. Kronologisesti etenevä tietokanta alkaa vuodesta 1819 ja ulottuu nykyhetkeen asti.
Tietokantaan on luetteloitu noin 2 500 bibliofiili Jarl Pousarin keräämää nidettä eri maista ja vuosisadoilta: erityisesti teologiaa ja humanistisia tieteitä käsittelevää tieteellistä kirjallisuutta, matkakuvauksia, kaunokirjallisuutta, lastenkirjoja, virsikirjoja ja kartastoja. Tietokanta sisältää myös kuvat kirjojen sidoksista, nimiölehdistä, kuvitetuista kansipapereista, säilyneistä alkuperäisistä kansista sekä niiden esikuvista.
Kartanotietokanta on yleisluettelo, joka tarjoaa tietoa Suomen kartanoiden historiallisista arkistoista ja kirjastoista tutkimustarkoituksiin. Tietokanta on apuväline historian ja kulttuurihistorian tutkijoille, ja se voi olla hyödyksi myös esimerkiksi sukututkijoille.