Valtioneuvos Mauritz Hallberg -palkinnot 2024 parhaista ruotsinkielisistä tieteellisistä teoksista myönnetään valtiotieteiden tohtori Mikael Harjulalle ja professori Charlotta Wolffille. Molemmat palkitaan 25 000 euron summalla.
Mikael Harjula saa palkinnon väitöskirjastaan En asymmetrisk tvåspråkighet? Bindande språkkrav i tvåspråkiga kommuner i Finland 1950–2018, joka käsittelee työntekijöiden suomen ja ruotsin kielitaitovaatimuksia Suomen kaksikielisissä kunnissa. Miten vaatimukset ovat muuttuneet ajan mittaan? Vaihtelevatko ne kuntien kielisuhteiden mukaan?
Palkinnon perustelujen mukaan väitöskirja on osoitus korkeatasoisesta tutkimustyöstä, jolla on vahva yhteiskunnallinen merkitys. Tutkimus tuo ”arvokkaan lisän yhteiskunnalliseen kaksikielisyyden ja vähemmistökielisten palvelujen tutkimukseen”.
Charlotta Wolff saa palkinnon monografiasta Johan Fredrik Aminoff. Gustavian i två riken (suom. Johan Fredrik Aminoff. Kustaviaani kahdessa valtakunnassa), joka kuvaa suomalaissyntyistä aatelismiestä Aminoffia – keskeistä toimijaa Suomen suuriruhtinaskunnan perustamisessa. Teos käsittelee poliittisia ja ideologisia murroksia, lojaalisuutta ja tunteita sekä rajat ylittäviä verkostoja ja yläluokan viitemaailmaa.
Palkintoperustelujen mukaan teos täydentää 1700- ja 1800-lukujen pohjoiseurooppalaista yhteiskunnallista eliittiä koskevaa kuvaa ”helposti lähestyttävällä ja historiografisesti innovatiivisella tavalla”.
Täältä löydät palkintojen perustelut.
Valtioneuvos Mauritz Hallbergin palkinto
Mauritz Hallberg (1851–1924) perusti nimeään kantavan valtioneuvos Mauritz Hallberg -palkinnon vuonna 1919. Ruotsissa syntynyt Hallberg muutti lapsena Suomeen, jossa hänestä tuli menestyvä liikemies ja poliitikko. Hallberg muun muassa perusti Tikkurilan maalitehtaan sekä kuului noin kolmenkymmenen yrityksen hallitukseen. Hänelle myönnettiin valtioneuvoksen arvonimi vuonna 1908 vuosikymmeniä kestäneestä osallistumisesta valtakunnalliseen ja kunnalliseen politiikkaan.
Hallberg painotti toiminnassaan ruotsalaisen kulttuurin merkitystä osana suomalaista kulttuuria. Hänen mukaansa ruotsinkielisillä kansalaisilla oli velvollisuus toimia maan kehityksen puolesta. Palkinnollaan Hallberg halusi kannustaa merkittävään ruotsinkielisen tieteelliseen työn harjoittamiseen Suomessa.
SLS on myöntänyt palkinnon vuosittain vuodesta 1920 lähtien. Palkinto myönnetään poikkeuksellisen ansiokkaille tutkijoille, jotka ovat julkaisseet tieteellistä tutkimusta Suomessa alun perin ruotsin kielellä.
Hallbergin toiveen mukaan voittajan valitsee palkintolautakunta, johon kuuluu sekä SLS:n että Åbo Akademin edustajia. Tänä vuonna toimikuntaan kuuluivat SLS:n edustajina professori Åsa von Schoultz, rehtori Mona Forsskåhl ja professori Mattias Pirholt. Åbo Akademia edustivat dekaani Peter Nynäs ja professori Siv Björklund.
Tänä vuonna jaetaan kaksi Mauritz Hallberg -palkintoa lahjoittajan poismenon 100-vuotismuiston kunniaksi.
