SLS on myöntänyt neljälle hankkeelle yhteensä noin 2,2 miljoonan euron rahoituksen. Hankkeet käsittelevät ikääntyvän väestön sosiaalisia verkostoja, suomenruotsalaisten kielenkäyttöä digitaalisissa kanavissa, tieteen historiaa ja maahanmuuton historiaa. Kaksi hankkeista on tutkimushankkeita ja kaksi kokoomahankkeita, jotka perustuvat pääosin jo olemassa olevaan tutkimukseen.
Ensimmäinen tutkimushankkeista tutkii ikääntyvän väestön sosiaalisia verkostoja. Hankkeen lähtökohtana on Suomen väestörakenteen muutokset: yhä suurempi osa väestöstä on täyttänyt 75 vuotta, kun taas lasten osuus vähenee. Tutkijat selvittävät ikääntyneiden yhteyksiä ja sosiaalista kanssakäymistä perheen ja sukulaisten kanssa. Lisäksi he analysoivat kielellisen yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisen verkoston tarjoaman epävirallisen tuen välistä yhteyttä. Hanke toteutetaan Väestöliitossa, ja sen projektipäällikkönä toimii tutkimusprofessori Anna Rotkirch. Hankkeeseen osallistuu kaksi tutkijaa Turun yliopistossa ja kaksi Väestöliitossa. Hankkeelle myönnettiin 598 000 euroa vuosille 2025–2028.
Jyväskylän yliopistossa rahoitusta saanut tutkimushanke tarkastelee suomenruotsalaisten kielenkäyttöä digitaalisissa kanavissa. Tutkijat selvittävät, onko eri sukupolvien kielenkäyttötavoissa eroja, kuinka hyvin eri sukupolvien edustajat ymmärtävät toisiaan ja missä määrin he mukautuvat toisiinsa kommunikoidessaan digitaalisesti. Suomenruotsalaisten digitaalista kielenkäyttöä verrataan myös vastaavaan kielenkäyttöön suomen kielessä, tanskan kielessä ja Ruotsissa puhutussa ruotsin kielessä. Hankejohtajana toimii professori Åsa Palviainen. Hänen lisäkseen hankkeeseen osallistuu myös toinen tutkija Jyväskylän yliopistosta, yksi tutkija Göteborgin yliopistosta sekä kaksi tutkijaa Kööpenhaminan yliopistosta. Hankkeelle myönnettiin 600 000 euroa vuosille 2025–2028.
Ensimmäinen rahoitetuista kokoomahankkeista käsittelee maahanmuuton historiaa Suomessa. Tutkijoiden tavoitteena on kirjoittaa katsaus, joka tiivistää vuosina 1809–2024 Suomeen suuntautunutta maahanmuuttoa käsittelevän tutkimuksen historiallisesta ja yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Tutkimuksessa keskitytään siihen, ketkä ovat tulleet Suomeen, miten maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka ovat muotoutunut sekä minkälaiset käsitykset ovat ohjanneet teemaan liittyvää keskustelua, mediaa ja päätöksentekijöitä. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kysymyksiä maahanmuuttajien vastaanotosta, toimeentulosta, kohtaamisesta sekä maahanmuuttajien osallistumisesta yhteiskunta- ja työelämään. Hanke toteutetaan Åbo Akademissa, ja sen johtajana toimii dosentti Mats Wickström. Hänen lisäkseen hankkeeseen osallistuu yksi tutkija Åbo Akademista ja yksi Helsingin yliopistosta. Hankkeelle myönnettiin 499 900 euroa ajalle 1.8.2025–31.12.2028.
Toinen kokoomahanke käsittelee puolestaan tieteen historiaa Suomessa. Hanke tiivistää, analysoi ja tekee täydentävää tutkimusta Suomen tieteeseen liittyvästä kulttuurista ja yhteisöstä vuodesta 1918 nykyaikaan asti. Tieteen ja tiedon historiaa peilataan sekä yhteiskunnan kehitykseen että Suomen asemaan kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Hanke toteutetaan Suomalaisessa Tiedeakatemiassa yhteistyössä Suomen Tiedeseuran kanssa. Hankejohtajana toimii dosentti Stefan Nygård. Hankkeelle myönnettiin 498 700 euroa vuosille 2025–2028. SLS:n rahoittama osa hankkeesta työllistää kolme tutkijaa. Muita rahoittajia ovat Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Tiedeseura ja Alfred Kordelinin säätiö. SLS on aiemmin myöntänyt hankkeelle rahoitusta runsaat 60 000 euroa.